maanantai 21. lokakuuta 2013

Ystävyys

Joskus minusta tuntuu että kaveruus on katoavaista,
mutta se meidän ystävyyshän taitaa olla kuitenkin ikuista.
Yleensä kaikki kaverit pettävät ja jättävät minut yksin,
mutta sinä,
sinä et ole minua koskaan yksin jättänyt,
aina minulle anteeksi olet antanut,
vaikka sinua välillä huonosti kohdellut olen.
Mutta ystäville aina anteeksi annetaan,
varsinkin parhaille ystäville.
Ikuinen kaveruus koskettaa,
ja ikuinen ystävyys taas yhdistää.
Ikuinen ystävyys,
on ihanaa.
Mutta kysyn sinulta tämän tärkeän,
että onko meidän ystävyys ikuista?

Muistan sen aina kun sinä luokallemme tulit,
meistä melkein heti kavereita tuli,
myöhemmin jopa parhaita ystäviä.
Olimme päivät yhdessä,
usein myös yöt olimme,
pidimme hauskaa kahdestaan,
nauroimme ja itkimme yhdessä.
Yhdessä olemme kokeneet paljon,
välillä riitelemme,
mutta emme ole antaneet riitojemme
meidän välejämme rikkoa,
välillä rajujakin riitoja ollut,
mutta ei ole välejämme rikkonut,
aina olemme toistemme luokse
löytäneet.
Ikuisesti kiitollinen sinulle olen,
että tukenani
synnytyksessä olit,
en voi sanoilla kuvailla sitä sinulle
kuinka tärkeänä pidän sitä
ettei minun yksin tarvinnut siellä olla.

*****

Nibi <3

Olin onnellinen siitä,
että sain sinut elämääni,
että sain sinuun tutustua.
Vielä vähän aikaa sitten meillä asiat hyvin oli.
Mutta sitten minä mokasin,
minua kaduttaa se joka ikinen päivä
mitä sinulle tein,
jotain todellakin anteeksi antamatonta.
Minä olin sinun paras ystävä,
sinä minun paras ystävä olit. 
Meidän hetket parhaimmat eivät ikinä unohdu sydämestäni,
vaikka erottiinkin riidoissa.
Muistan aina sinun ihanan huolehtivan luonteesi,
sinun ihanan läsnäolosi,
sinun hymyn suloisen.
En minä niitä hetkiä ikinä unohda,
eikä kukaan minulta niitä muistoja vie pois.
Minä kaipaan sinua päivittäin,
kaipaan sinua joka ikinen hetki,
meidän ystävyyttämme on ikävä,
pyydän että antaisit minulle vielä yhden ainoan
mahdollisuuden,
mitään muuta en pyydä sinulta enään.

*****

Hanne<3

Meillä on monia riitoja ollut,
meillä on monia yhteen ottoja ollut,
mutta silti olemme tässä,
ja yhdessä.
Sinä et minua jätä,
vaikka mikä tulisi.
Sinä tuet minua aina,
ja myös kannustat,
lohdutat minua, 
jos epäonnistun.
Sinuun voi aina luottaa.

Et minusta ikinä eroon pääse,
sun hyväksi teen mitä tahansa,
ihan mitä tahansa. 
Vaikka mitä tapahtuisi,
olemme silti aina yhdessä.
Olet minulle valtavan rakas.

*****

Miten yksi ihminen
voikin näin paljon satuttaa,
ihminen,
jota luulin ystäväksi..

Ajattelen menneisyyttämme päivittäin,
mietin että mitä tein väärin?

Anteeksi kuitenkaan en sinulle anna,
en pystyisi sinuun täysillä enään luottamaan.

Mutta,
yritän unohtaa sinut ja menneisyytemme,
ja jatkaa eteenpäin.

*****

Olit minulle todella rakas ystävä,
mutta panimme välimme poikki.
Ikävöin sinua päivittäin,
ja toivoisin sinut saavani takaisin 
elämääni.
Mutta niin ei vain tapahdu, 
valehtelit minulle,
teit minulle jotain semmoista,
jota en anteeksi pysty antamaan.

*****

Kyselen päivittäin iteltäni että miksi
ihmeessä minä juuri sinuun ihastuin ja rakastuin?
Ihastuin sinuun,
koska olet ihana ja ajattelin että tunne olisi molemmin puolista,
mutta sitten tajusin että miksi minä oikein rakastan sinua,
vaikka olemme ystäviä,
vaikka sinä et minua rakasta,
en haluaisi ystävyyttämme kuitenkaan pilata,
joten yritän sinut unohtaa.

*****

Sinä,
et ole enään minun ystäväni,
sinä,
et merkitse minulle enään ikinä mitään.
Sinä,
olet minulle kuin ilmaa vaan,
et ikinä enään mitään muuta.

Sinä olet minulle vain se vieras ihminen
muiden ihmisten joukossa.
Haluan jatkaa elämääni ilman sinua,
olen tästä lähtien kuin en ikinä olisi sinua
tuntenutkaan.

Sinä niin väitit minulle,
että ihanaa olla taas ystäviä,
vaikka totuus oli että nauroit minulle,
minun selkäni takana.

Sinä esitit minulle ystävää,
onneksi sen tajusin pian, 
etten tyhmänä ollut kanssasi kauempaa.

Minusta tuntui todella pahalta, 
kun kuulin että säälistä kanssani olit,
itkin monet päivät sen takia,
mutta kukaan ei siitä asiasta tiedä kuin minä,
en ole kehdannut kertoa asiasta muille,
koska sinusta ei oikein kukaan pidä.

Sinä väitit että jokainen tarvitsee ystäviä,
se kyllä on totta,
mutta kukaan ei tarvitse sinun kaltaisia ystäviä.

Mutta onneksi minulla on
todellisia ystäviä,
mutta sinä et niihin enään kuulu.

*****

Haluan sinut unohtaa,
mutta en vain pysty siihen.
Sinut on kaiverrettu minun sydämeeni,
sinut on naulattu minun ajatuksiini.
Sinä merkitset minulle todella paljon,
mutta minä en mitään sinulle,
muutakuin ystävänä.
Olemmehan monet vuodet ystäviä olleet.
Minä yritän haudata minun tunteeni,
mutta se ei vain onnistu.
Haluaisin niin kovasti unohtaa sinut,
mutta en vain pysty siihen,
ajatuskin jo siitä,
tekee kipeää.

Miksi en voi vain unohtaa sinua?

*****

Minulla on paljon...
Ystäviä,
joiden kanssa on ihanaa, 
mukavaa ja joille pystyn puhumaan kaikesta, 
he pystyvät puhumaan minulle kaikesta, 
heihin pystyn luottamaan. 
Mutta valitettavasti, 
heitä ystäviä minulla on aivan liian vähän...
Mutta siltikin, 
heistä aijon kiinni pitää, 
ovat minulle aivan liian tärkeitä, 
että heidät menettää pystyisin..
Mutta minulla on myös paljon kavereita,
heitä minulla on todella paljon, 
myös te olette minulle tärkeitä.

*****

Hanne.

Sinulla ja minulla oli paljon yhteisiä muistoja.
Muistoja kouluajoilta, yhteisiä musiikki kappaleita,
yhteisiä kuvia... Ja paljon muuta yhteistä.

Sinä olet minulle liian hyvä,
olen sinua satuttanut liian monta kertaa,
mutta silti minulle anteeksi olet antanut.

Sinä olet silti ikuisesti minun sydämessäni,
olet ikuisesti minun ystäväni,
olet minulle todella rakas ja tärkeä ystävä,
sinusta en irti päästä ikinä.
Rakastan sinua ystäväni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti