Äiti ja Isä

Äiti & Iskä <3

Yhdeksän kuukautta äiti minua sisällään jaksoi kantaa.
Odotitte isän kanssa kilttiä ja suloista tyttölasta,
mutta en täyttänyt toivomuksianne.
Olen joutunut poliisien kanssa tekemisiin,
ja minua pelottaa,
pelottaa mitä minulle tapahtuu.
Tiedän että olette vihaisia minulle,
mutta teillä on siihen syy.
Antakaa minulle anteeksi, 
anteeks myös se että olen huutanut teille aina jos en saa tahtoani läpi,
jotenkin vain suistuin siltä kultaiselta keskitieltä sivuun.
En minä tätä itsekkään halunut.
Kaunis musta kuulemma sitten oli tullut,
olin jo syntyessäni hyvin kaunis pieni tyttölapsi.
Mutta mikä suisti suloisen tyttölapsenne pahaan?
Mikä tuotti sisääni kipua, tuskaa ja pelkoa?
Kun sen vaan minä tietäisin,
sen minä teille kertoisin.
Yhden jutun kuitenkin haluan että tiedätte..
Rakastan teitä.
Olette maailman ihanempia vanhempia,
mitä minulla on!

7.12.2004.. kirjotettu mutsille ja faijalle <3

*****

Äiti <3

Äiti.
Minua pelottaa,
auta minua.
Rakastatkohan minua enään?
Kaiken sen kamalan jälkeen, 
mitä olen sinulle sanonut.
Nyt vain mietin että mitä minusta ajattelet.
Äiti,
voitko antaa minulle ikinä anteeksi?
Tahtoisin olla taas se sama pikku-tyttö kuin 21vuotta sitten.
Minä rakastan sinua äiti,
anna minulle anteeksi.

*****

Isä kertoi...

Pienenä iskä kertoi minulle että rakkaus voi välillä sattua,
mutta minähän en uskonut,
koska rakkaus on ihana asia.
Mutta nyt sinä olet poissa,
kokonaan poissa,
nyt tiedän sen tuskan,
mistä isä minulle kertoi, 
olisi pitänyt uskoa vaan,
ja olla rakastumatta.
Minun sydämessäni tuska on kova,
tuntuu kuin joku repisi sydäntäni.
Toivon että ystäviä silti voisimme olla...